Tämä kuva päättää tämän kuvasarjan saman ukkosalueen vaiheista ja se on otettu kohti etelätaivasta Espoon Tapiolassa. Siinä nähdään ko. ukkospilvijäänteen reunaa. Se oli siis käytännössä verhopilveä, joka edelleen heiketessään muuttuu untuvapilveksi. Muut alemmat ukkospilven osat muuttuvat kumpukerros- ja hahtuvapilviksi. Edellisen kuvan matelipilvi oli siitä esimerkki. Ukkospilven heikkeneminen tässä vaiheessa johtui osaltaan auringon säteilyn poistumisesta auringon laskiessa; auringon säteily on iso osa konvektiivisten virtausten kehittymisessä, jos rintaman aiheuttama konvektio ei ole voimakasta. Yhtenä syynä oli myös se, että pilvisysteemi lähestyi suhteellisen viileää (kuitenkin n. +20 asteinen) Suomenlahtea. Ko. rintama jäi edelleen eteläisen Suomen ylle. Säätilanne: valitse 24.7.2006; Wetter3 A. Wetter3 B.

This picture ends this five picture series of the same thunder area's phases and it's taken towards southern sky in the district of Tapiola in Espoo. In there we see the edge of the thundercloud (cumulonimbus cloud) remain in question. So it was an altostratus cloud in practise, which turns into cirrus clouds as it further dissipates. Other lower parts of the thundercloud transforms into stratocumulus and altocumulus clouds. The almond cloud in the previous picture was an example of that. The weakening of the thundercloud was resulted at this stage partly by the disappearing of the sun radiation as the sun was setting; the radiation of the sun plays a big role in the formation of convective air flows, if the convection caused by the front isn't strong. One reason was also the fact, that the cloud system was approaching relatively cool (however about +20 C) The Gulf Of Finland. The front in question remained further over southern Finland. Weather condition: choose 24.7.2006; Wetter3 A. Wetter3 B.

Helsingin Puistolan säätilasto heinäkuussa 2006 - Weather chart of Puistola, Helsinki in July 2006.

Flickr 1 Flickr 2

Tehoisa lämpösumma - The Effective Temperature Sum: 878,3